Tutkimus ja kehittäminen
Tutkimus ja
kehittäminen
Tutkimus ja kehittäminen
Tulevaisuuden lapset elävät kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa ja monimutkaistuvassa yhteiskunnassa ja ne taidot, joita he tarvitsevat, ovat ihan muuta kuin mitä perinteinen koulu edustaa. Steinerkoulun filosofia on tulevaisuudessa entistäkin ajankohtaisempi. Luovuus, kekseliäisyys, kriittinen ajattelu ja itsensä kehittäminen ovat taitoja, joita jokaisen aikuisen tulisi omassa elämässään ja työssään hallita. Mutta mitä osaamista tulevaisuuden opettaja tarvitsee, jotta voi tarjota uusille sukupolville elämäntaitoja ja työkaluja, joilla toimia ja kukoistaa muuttuvassa maailmassa?
Filosofi Karl Jaspers määrittelee kirjoituksessaan “Die Idee der Universität” (1946) yliopiston vapaaksi yhteisöksi, jossa opettajat ja opiskelijat yhteisesti etsivät totuutta. Totuuden lähestyminen edellyttää Jaspersin mukaan koko ihmisen henkistä kehitystä, sivistymistä. Klassisessa kirjoituksessaan “Om det akademiska studium” (1840) J.V. Snellman määrittelee yliopiston sen opetuksen ja opiskeluprosessin laadun näkökulmasta: opettaja välittää opiskelijalle “tiedon traditiota”, mutta myös omaa tutkimusta. Opiskelijan tulee kohdata opetus “luovasti” (produktivt), itsenäisesti ajattelevana. Yliopiston tarkoitus on sivistymisen prosessi, jossa opiskelija kasvaa tiedon pohjalta itsenäiseen ajatteluun sekä itsenäiseen eettiseen toimintaan yhteiskunnassa.
Snellman-korkeakoulu on sen perustamisesta lähtien (1980) ottanut vakavasti sivistyksen idean. Pääosa korkeakoulun kehittämistyötä on kohdistunut ajanmukaiseen sivistysprosessin kokeilemiseen ja ymmärtämiseen. Tämä koskee sekä ns. yleisopintoja että erikoistumislinjoja. Korkeakoulun tarkoitus on kehittää opiskelijaa aktivoivaa korkeakoulupedagogiikkaa, löytää sivistymisen ajanmukainen prosessi, lähtökohtana klassinen sivistysidea. Yksi lähtökohta on ollut edellä mainittu Snellmanin näkemys aktivoivasta opiskelusta. Se jää nykyaikana kuitenkin liian abstraktiksi, ja sen hegeliläinen ihmiskäsitys sivuuttaa ihmisen havaitsevana ja tuntevana.
Keskeistä korkeakoulun kehittämisessä on ollut Rudolf Steinerin lähestymistapa ihmiseen ja ihmisen kasvuprosessiin, joka perusteellisemmin ottaa huomioon ihmisen eri ulottuvuudet. Tätä lähestymistapaa ovat kehittäneet mm. professori B.C.J. Lievegoed (Vapaa korkeakoulu Hollannissa), Coenraad van Houten (Emerson College Englannissa) sekä Gerhard Kienle (Witten-Herdecke -yliopisto Saksassa).
Vaikuttavaa on ollut varsinkin van Houtenin näkemys oppimisprosesseista aikuiskoulutuksessa (van Houten “Erwachsenenbildung als Willenserweckung”, 1993). Sen mukaan oppimisprosessissa on vaiheita, joita opetuksen on tuettava: ongelman/ilmiön havaitseminen, sisäinen suuntautuminen ongelman ratkaisuun, ongelman analyyttinen työstäminen sekä yksilöllinen, luova ongelmanratkaisu. Tärkein oppimisprosessin tulos on yksilöllisten kykyjen kehittyminen.
Snellman-korkeakoulun identiteettiin kuuluu taiteellisen harjoittelun runsas ja monipuolinen käyttö sivistysprosessissa. Niin yleisopinnoissa kuin niihin pohjautuvassa opettajankoulutuksessa taiteellista harjoittelua käytetään persoonallisuuden emotionaalisen puolen, ennen kaikkea havainnon herkkyyden, kehittämiseen. Klassiseen sivistysideaan ei tässä määrin kuulunut taide (lukuun ottamatta Friedrich Schillerin “Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta”).
Nykyaikana, kun sivilisaatio sisältää runsaasti aisteja turruttavia ärsykkeitä, taidekasvatus kuuluu välttämättä yleissivistävään koulutukseen myös korkeakoulutasolla. Korkeakouluun liittyvässä tutkimustyössä, joka on myös koulutuksen osa, lähdetään ilmiön tarkan havainnoinnin kehittämisestä (fenomenologinen lähestymistapa). Snellman-korkeakoulu voidaan lyhyesti määritellä vaihtoehtoiseksi sivistyskorkeakouluksi, jossa korkeakoulun kehittämää sivistysideaa sovelletaan – ei vain yleissivistävään (yleisopinnot) vaan myös tieteelliseen, taiteelliseen ja ammatilliseen koulutukseen. (Raija Huhmarniemi ja Simo Skinnari Turun yliopistosta ovat julkaisseet tutkimusraportin Snellman-korkeakoulun sivistysideasta, Snellman-korkeakoulun tutkimuksia 1/1995.)
Elävä korkeakoulu
Mitä tarkoittaa tulevaisuuden opettajuus?
Elävä korkeakoulu -julkaisu juhlistaa 40-vuotiasta Snellman-korkeakoulua suuntaamalla katseen kohti tulevaisuuden kasvatusviisautta.
