Arvoisat opiskelijat, opettajat, henkilökunta, Snellman-korkeakoulun väki, tervetuloa Snellman-korkeakoulun lukuvuoden 2023–2024 avajaispäivään ja avajaisjuhlaan.
Snellman-korkeakoulu toimii vapaan sivistystyön oppilaitoksena, jolla on erityistehtävä steinerpedagogisena opettajankoulutuslaitoksena. Erityistehtävänsä mukaisesti oppilaitoksestamme valmistuu opettajia Suomen 23:een steinerkouluun ja 36:een steinerpäiväkotiin. (ks. kelpoisuudet kouluihin ja varhaiskasvatukseen)
Steinerkoululaisten osuus yksityisien opetuksenjärjestäjien järjestämän perusopetuksen oppilaista oli vuonna 2021 24%. Steinerkoulujen oppilasmäärä kaikista Suomen koululaisista on liikkunut 0,6-0,75 prosentin välillä, perusopetuksen oppilaita steinerkouluissa on tällä hetkellä n. 3500, lukiolaisia reilu tuhat. (lähde: Steinerkasvatuksen liitto ry.) Steinerkouluissa opettavia opettajia Suomessa on arviolta 750.
Steinerpedagoginen liike on maailmanlaajuinen. Steinerkouluja on maailmassa noin 1000 ja -päiväkoteja yli 2000. Akateemiseen maailmanlaajuiseen steineropettajankoulutusverkostoon kuuluu 27 yliopistoa ja korkeakoulua. Luvut muuttuvat vuosittain.
Ensimmäinen steinerkoulu perustettiin Saksaan vuonna 1919. Suomessa tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ensimmäinen steinerpedagogiikkaa edistävä yhdistys perustettiin: ”Rudolf Steinerin pedagogiikan seura – Föreningen för Rudolf Steiner pedagogik” perustettiin vuonna 1953. Snellman-korkeakoulu perustettiin 27 vuotta myöhemmin, vuonna 1980.
Juhlavuoden monet tapahtumat sijoittuvat Snellman-korkeakouluun ja Snellman-korkeakoulu järjestää yhteistyössä Steinerkasvatuksen liiton kanssa tapahtumia, jotka kokoavat steinerkasvatuksen parissa työskentelevät ihmiset yhteen.
Snellman-korkeakoulun toiminta on yhä enemmän ja enemmän kansainvälistä. Lähimmät kansainväliset verkostot ovat pohjoismainen tutkimusyhteistyöverkosto Norense ja jo mainittu akateeminen opettajankoulutusverkosto Inaste. Steinerkasvatuksen liiton kautta olemme yhteistyössä Steinerkoulujen Euroopan neuvosto ECSWEn toiminnassa. Siitä esimerkkinä on tänä vuonna alkava aineenopettajien kansainvälistä verkostoa ja lukion pedagogiikkaa kehittävä Erasmus-projekti.
Kansallisella tasolla tässä kohtaa mainittakoon se, että steinerpedagoginen varhaiskasvatuksen opettajankoulutus on mukana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointityössä, jossa koko Suomen varhaiskasvatuksen koulutukset arvioidaan. Saamme vielä tämän lukuvuoden puolella arvokasta tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksestamme suhteessa muihin varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksiin.
Toukokuussa 2024 saamme vieraaksemme Haagin piirin, International Council for Steiner/Waldorf Education:in, joka yhdistää kaikki maailman steinerpedagogiset toimijat. Nyt syksyllä ilmestyy myös kansainvälinen julkaisu, jossa pohditaan steinerpedagogiikan suhdetta ja asemaa yhteiskunnassa eri maissa. Julkaisussa on artikkeli myös Suomesta.
Nämä mainitsemani sidosryhmät ovat vain osa laajaa steinerpedagogiikan kenttää, jossa olemme mukana. Kaikkien näiden instituutioiden, ryhmien, koulujen ja päiväkotien ytimen muodostavat aktiiviset toimijat: niin opettajat, vanhemmat kuin oppilaat ja opiskelijat eri koulutusasteilla. Yhteisöt ovat paikallisia, mutta yhdessä toimiessaan osallistuvat maailmanlaajuiseen yhteisöön.
Tämä on hyvä muistaa jo ensimmäisestä lukuvuoden päivästä alkaen: Bussin numero 85 päätepysäkki Jollaksessa Snellman-korkeakoulun lähellä on lähtöpysäkki maailman kaikkiin steinerpedagogisiin yhteisöihin.
Snellman-korkeakoulu on myös kaikkien Suomen steinerkoulujen ja -päiväkotien opettajien kohtaamispaikka. Liike molempiin suuntiin on jatkuvaa: Snellman-korkeakoulusta kentälle ja kentältä tänne. Siitä te opiskelijat pääsette osallisiksi jo syksyn ensimmäisten viikkojen aikana. Viime viikolla Snellman-korkeakoulussa oli steinerkoulujen aineenopettajapäivät, parin viikon päästä on varhaiskasvatuksen ja luokanopettajapäivät. Siitä pari viikkoa, niin saamme Steinerkasvatuksen liiton koulujaoston parikymmentä opettajaa vierailulle ja samalla viikolla Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukioluokkia kahdeksi päiväksi. Mitä useammin kampuksen talojen ovet avataan, sitä parempi. Myös mitä laajemmalle Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunnan verkostot ulottuvat, sitä parempi. Mitä rohkeammin opiskelijat valitsevat harjoittelupaikakseen koulut ja päiväkodit kehä III ulkopuolella ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle, sitä parempi. Silloin Snellman-korkeakoulu toimii myös kampusalueen ulkopuolella.
Mutta jotta emme vain laajene ja laajenna, on myös löydettävä oma suhde steinerpedagogiikkaan ja ylipäätään itseensä. Sitä varten on hyvä tulla 85 päätepysäkille ja käveltävä Taidetalolle, Ekoateljeehen tai Salviaan. On muodostettava suhde tähän paikkaan ja niihin ihmisiin, jotka täällä ovat. Aloitimme sen juuri, kun kokoonnuimme yhteiseen lukuvuoden avajaisjuhlaan.
Snellman-korkeakoulussa toimimme täällä hyvin konkreettisesti ja paikallisesti: hoidamme kampusaluetta, keskitymme omiin opintoihimme ja opetukseen. Ehkäpä järjestämme keväällä taas Puuskafestin, aika usein leikimme tuolileikkiä. Siinä rinnalla etenee hidas hidas ihmisenä kasvun prosessi, jota ei voi suorittaa alta pois, kuten esimerkiksi allekirjoittajan opettamaa tieteellisen kirjoittamisen kurssia.
Arvoisat kuulijat ja erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijat. En tiedä, mitä kaikkea tämä vuosi tuo tullessaan, mutta tiedän joitain askelmia, joita haluan ottaa yhdessä teidän kanssanne tässä tilanteessa, jossa olemme yhdessä. Monet Snellman-korkeakoulun askelmista syntyvät niistä kysymyksistä, joita te opiskelijat meille opettajille esitätte. Tällä hetkellä minulle avainkäsitteitä tähän lukuvuoden aloitukseen ovat opintotarjonnan monipuolistaminen, opiskelijan ohjauksen kehittäminen, kuuntelu kasvatuksessa -ajattelun syventäminen ja siitä kirjoittaminen sekä kansainvälisen työn vahvistaminen ja verkostojen laajentaminen myös Suomessa.
Näiden aika konkreettistenkin asioiden ja tilanteeseen laskeutumisen myötä toivotan kaikki tervetulleeksi aloittamaan uusi lukuvuosi Snellman-korkeakouluun. Toivotan intoa ja iloa opintoretkiin ja – ja nyt lainaan kollegaani Päivi Kalliusta – suhteen löytämisessä omaan itseen ja ympäristöön, jossa ympäristö käsittää niin luonnon kuin muut ihmiset.
Eeva Raunela
Rehtori
Snellman-korkeakoulu
