Blogi

Tervetuloa aloittamaan uusi lukuvuosi Snellman-korkeakouluun!

Eeva Raunela, KT / Rehtori / Snellman-korkeakoulu

Minulle oppiminen tarkoittaa hidasta oivaltamisen prosessia siitä, kuka minä olen. Näen oppimisen aktiivisena sosiaalisena toimintana, jonka seurauksena ihminen alkaa ymmärtää omaa itseään. Yksilölle oppiminen tarkoittaa osallisuutta yhteisöön, yhteisölle yksilön oppiminen tarkoittaa toiminnan uudelleenhahmottamista ja kehittämistä, ja yhteisöjen väliselle yhteistyölle oppiminen tarkoittaa käsitystä siitä, keitä olemme yhdessä ja mitkä ovat mahdollisuutemme tässä maailmassa.
Steinerpedagoginen opettajankoulutus ja Snellman-korkeakoulu elävät muutoksen vuosia. Valtakunnalliset koulutuksen uudistukset (perusasteen ja lukion opetussuunnitelma, arviointikriteerit ym.), pandemian tuomat opetusjärjestelyjen digitalisoinnit kaikilla koulutusasteilla ja viimeisimpänä sodan alulle laittama opettajien kriisipedagogisen osaamisen tarve erityisesti perusasteella ovat päivittäisiä keskustelun aiheita kampuksella.

Viimeksi nämä aiheet puhututtivat Snellman-korkeakoulussa perjantaina, jolloin 130 steinerkoulujen aineenopettajaa kokoontui aineenopettajapäiville pohtimaan steinerkasvatuksen tulevaisuutta erityisesti yläluokkien näkökulmasta.

 

Kuuntelu on vuorovaikutuksen hiljainen voima

Uuden äärellä oleminen on lisännyt tarvetta kuunnella ja ymmärtää opettajaksi opiskelevien ja opettajina jo toimivien koulutustarpeita – unohtamatta sitä laajaa opiskelijajoukkoa, joka vasta miettii, mitä tulevaisuudella on heille annettavanaan. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna koko tämänhetkinen paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen tilanne kaikilla elämänalueilla ekologiset näkökulmat huomioiden on korostanut kuuntelun merkitystä kasvatuksessa. Tätä varten Snellman-korkeakoulussa järjestettiin keväällä Kuuntelu kasvatuksessa -luentosarja, jossa kuulijat kutsuttiin pohtimaan ja keskustelemaan ihmisenä olemisen yhtä keskeisintä ominaisuutta: taitoa kuunnella. Taito kuunnella toista ihmistä nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin näkökulmien kärjistyessä sekä Euroopassa riehuvan sodan, maailmanlaajuisen pandemiatilanteen ja energiakriisin tuoman epävarmuuden jatkuessa. Taito kuunnella luontoa on myös edellytys ekologisten kriisien ehkäisyssä. Ilmastokriisi ja luontokato ovat vaarassa jäädä muiden kriisien varjoon.

Steinerpedagogiikan näkökulmasta kasvattajan tärkein taito on ymmärtää lapsen yksilöllisyyttä kokonaisvaltaisesti. Taidon kehittymisessä olennaista on oppia näkemään ihminen kehollisena, sielullisena ja henkisenä olentona. Snellman-korkeakoulun koulutustarjonnan ja steinerkoulujen opetustarjonnan näkökulmasta esimerkiksi eurytmialla, steinerpedagogisella erityisopetuksella ja hoitopedagogiikalla on tähän paljon annettavaa.

 

Eurytmia ja steinerpedagoginen erityispedagogiikka jälleen ajankohtaisia koulutussuunnittelun alueita

Eurytmian ohella hoitopedagogiikka ja steinerpedagoginen erityispedagoginen koulutus ovat kuuntelun näkökulmasta erinomaisia käytännön esimerkkejä. Ne ovat inkluusion ja kriisipedagogiikan näkökulmat huomioiden myös ajankohtaisia koulutussuunnittelun alueita. Käytännön tasolla inkluusio tarkoittaa kaikille yhteistä koulua ja oppilaiden kasvamista koulutaipaleen alusta asti yhteisessä opetuksessa ilman erillisiä erityiskouluja tai -luokkia. Inklusiivinen koulu on paikka, jonne kaikki oppilaat tuntevat kuuluvansa, he osallistuvat opetukseen, heidät hyväksytään ja heidän omat oppimisjärjestelynsä sekä tuen tarpeensa on huomioitu .

Opettajien valmius inklusiiviseen opetukseen on yhteydessä opettajankoulutukseen, joka vaatii tässä suhteessa huomattavasti uudistuksia. Inklusiivisuuden pitäisi vaikuttaa kaikkiin opetuksen alueisiin: sen pitäisi näkyä opettajien ja henkilökunnan ammatillisuudessa ja toiminnassa, miten oppilaita koulussa opetetaan ja mitä oppilaille opetetaan, miten heitä mahdollisesti ryhmitellään ja kuka heitä ohjeistaa . Jotta inklusiivinen opetus toteutuisi, tarvitaan pysyvä maailmankatsomuksellinen muutos ajattelussamme, opetuksessamme ja itsekasvatuksessamme. Kestävä inkluusio voidaan saavuttaa vain silloin, kun koko sosiaalinen ja poliittinen ympäristö tähtää inklusiiviseen yhteiskuntaan, jossa suurimpina arvoina ovat tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Antroposofisella työskentelyllä on vahvat juuret itsekasvatuksen menetelmien hyödyntämiseen opettajan pedagogisten taitojen kehittymisessä. Monet steinerpedagogiikasta peräisin olevat käytännöt ovat myös toimineet inspiraationa peruskoulujärjestelmän uudistuksille, kuten inklusiiviset opetusryhmät, sanalliset arviot, ajatus yhtenäiskoulusta, pehmeä lasku peruskoulunsa aloittaville sekä elämykselliset opetusmetodit. Steinerpedagogisen erityispedagogisen koulutuksen kehittäminen tutkimusperustaisesti osana steinerpedagogista opettajankoulutusta, inkluusion ja kriisipedagogiikan näkökulmat huomioiden tuo Wileniuksen tarkoittamaa kasvatusilmiöiden käsitteellistä hallintaa, joka on edellytys muutoksen käytännölliselle hallitsemiselle. Ennen kaikkea

1) tutkimusyhteistyön kehittäminen kansainvälisesti ja kansallisesti,
2) steinerkoulujen paikallisen opetussuunnitelmatyön tukeminen opettajankoulutusta kehittämällä ja
3) kasvatuksen henkisen ulottuvuuden kuvaaminen tutkimusyhteistyön ja siltojen rakentamisen mahdollistamiseksi

tukevat Snellman-korkeakoulun koulutuksiin osallistuvien opiskelijoiden kykyä ihmisen henkisen toiminnan tiedostamiseen. Siinä ihmisyyden yksi keskeisin taito on kuuntelun taito. Seurannaisvaikutukset kasvatuksen ja koulutuksen sekä steinerpedagogiikan kehittymisen näkökulmasta ulottuvat vuosikymmenien päähän. Snellman-korkeakoulussa olemme maailman tärkeimmän asian äärellä: kasvatuksen.

Niin uudet kuin jo tutut opiskelijat, opettajat ja henkilökunta,
– tervetuloa oppimaan omasta itsestä,
– kehittämään ja uudelleen hahmottamaan yhteisöämme,
– ymmärtämään, keitä olemme yhdessä ja mitkä ovat mahdollisuutemme tässä maailmassa.

Tervetuloa aloittamaan opinnot Snellman-korkeakouluun lukuvuonna 2022-2023.

 

Lue myös

Perehtyneisyyssuositus Steinerkasvatuksen liiton jäsenille

Snellman-korkeakoulun ja Steinerkasvatuksen liiton yhteistyö tiivistyy Steinerkasvatuksen liiton jäsenyhteisöjä ja niissä toimivaa pedagogista henkilökuntaa koskevan uuden perehtyneisyyssuosituksen myötä. Steinerkasvatuksen liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 16.9.2022 uuden perehtyneisyyssuosituksen jäsentensä pedagogiselle henkilöstölle. Uusi suositus kumoaa aiemmat suositukset.     Snellman-korkeakoulu tarjoaa perehtyneisyyssuosituksen mukaisia opintoja niin kokoaikaisina, osa-aikaisina kuin

Lue lisää

Kuuntelu opettajankoulutuksessa – steinerpedagogiikka kehittyy opettajankoulutusta kehittämällä

Eeva Raunela, KT / Rehtori / Snellman-korkeakoulu Kirsi Kokko, väitöskirjatutkija / M. Ed / steinerpedagoginen luokanopettaja   Snellman-korkeakoulu juhli 40-vuotista taivaltaan vuonna 2020 koronapandemian tuomien rajoitusten varjossa. Koko pandemian tuoman epävarmuuden ja koulutuskentän mullistusten myötä korkeakoulussa on vahvistunut käsitys siitä, että 100-vuotiaan steinerpedagogiikan vahvat perinteet

Lue lisää

Hypätessäni mukaan yleisopintovuodelle takanani oli 22 vuoden työura ja etsin itselleni aktiivisesti uutta suuntaa

Millaisia kokemuksia yleisopintovuosi opiskelijassa herättää? Voiko opintovuodesta tulla merkityksellinen matka, joka johdattaa näkemään itsestä ja maailmasta uusia puolia, vahvistaa omia voimavaroja tai innostaa kokonaan uudelle uralle? ”Yleisopintovuosi on avannut minulle uuden näkökulman maailmaan. Pysähtyminen rauhassa eri ilmiöiden äärelle on saanut minut havainnoimaan ympäristöä päivittäin uusin

Lue lisää

Uutiskirje

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.