Snellman-korkeakoulu on yksityinen oppilaitos, joka aloitti toimintansa vuonna 1980. Korkeakoulun suunnittelun lähtökohtana on ollut J.V. Snellmanin ja Rudolf Steinerin kasvatusfilosofinen ajattelu. Snellman esitti teoksissaan "Persoonallisuuden idea" ja "Akateemisesta opiskelusta" ajatuksen ihmisen henkisestä kehityksestä ja sen soveltamisesta korkeakouluopiskeluun. Nykyaikana tarvitaan kuitenkin jäsentyneempää käsitystä ihmisestä ja hänen kehitysmahdollisuuksistaan.

Rudolf Steinerin aloittama antroposofisen hengentieteen lähestymistapa on osoittautunut käytännössä hedelmälliseksi erilaisilla koulutusaloilla ja -tasoilla. Ulkomaisina esikuvina ovat olleet mm. Vapaa korkeakoulu Hollannissa ja Witten-Herdecke -yliopisto Saksassa. Kummassakin on kiinnitetty huomiota koko ihmistä kehittävien perusopintojen rakentamiseen.

Vuonna 2002 Snellman-korkeakoulu sai eduskunnan päätöksellä virallisen aseman vapaan sivistystyön oppilaitoksena. Korkeakoulua ylläpitää Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistys ry.

 

Perustajajäsenet

Snellman-korkeakoulun perustamisvaiheen merkittävimpinä vaikuttajina toimivat 1970-80 -luvun vaihteessa professori Reijo Wilenius, DI Martti Tuomola, maisema-arkkitehti Jukka Jormola, toimittaja Matti Kuusela sekä FM Aijami Wilenius.

 

Ahtola-hanke

Snellman-korkeakoulu kuuluu osana laajempaan projektiin, jonka tarkoituksena on luoda Jollakseen monipuolinen kulttuurikeskus, työnimeltään Ahtola. Projektia tukee Ahtola-kulttuurisäätiö.

 

Opiskelu Snellman-korkeakoulussa

Korkeakoulun kampus sijaitsee Helsingin Jollaksessa merellisessä saaristomaisemassa. Korkeakoulussa on mahdollisuus opiskella kokopäiväisesti eri opintosuunnilla, osa-aikaisesti seminaarimuotoisia opintoja ja käydä erilaisia kursseja. Opinnoissa pyritään yhdistämään tiedolliset, taiteelliset ja käytännölliset osa-alueet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.
Yleisopintojen tarkoituksena on esitellä Snellman-korkeakoulussa sovellettavan steinerpedagogisen kasvatusfilosofian perusteita, sen laajennettua ihmiskäsitystä ja yhteyksiä perenniaaliseen kasvatusajatteluun sekä tutustuttaa opiskelija kokonaisvaltaisen opiskelun metodologisiin perusteisiin ja käytänteisiin. Yleisopintojen jälkeen voi pyrkiä muille opintosuunnille. Taidelinjoille voi pyrkiä myös suoraan.