Steinerpedagogisen luokanopettajan koulutuksen päätavoite on opiskelijan kokonaisvaltainen sivistyminen ja kouluttautuminen opettajan tehtävään. Sivistyminen on ihmiseksi tulemista, ihmiseksi kasvamista ja tätä voidaan pitää kaiken kasvatuksen lähtökohtana. Omien yksilöllisten kykyjen ja taitojen kehittäminen motivoi opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja oman koulutuksen täydentämiseen muuttuvassa maailmassa.

 

Tiedolliset opinnot

Tiedollisten opintojen tavoitteena on lapsen ja nuoren kasvu- ja kehitystapahtumien yksityiskohtainen tunteminen. Steinerkoulun opetussuunnitelma perustuu inhimillisen kasvun tutkimiseen ja tuntemiseen sekä pyrkimykseen vastata eri kehitysvaiheiden tarpeisiin. Opetusaineissa tutustutaan opetussuunnitelman ainekohtaisiin kehityskulkuihin eri luokka-asteilla. Filosofis-hengentieteellisen ihmistutkimuksen opiskelu pyrkii löytämään menetelmiä inhimillisen kasvun ymmärtämiseksi ja tukemiseksi. Sen tavoitteena on saada opiskelija lähestymään ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Tiedollisia sisältöjä käsitellään mahdollisuuksien mukaan integroituina kokonaisuuksina 1-2 viikon luentojaksoilla. Sisältöjä ei tentitä vaan opiskelijoiden odotetaan osallistuvan luentoihin aktiivisesti keskustellen sekä laativan tietyistä luentokokonaisuuksista pohdiskelevia kirjallisia töitä, tutkivia esseitä. Muita menetelmiä ovat seminaarit ja ryhmätyöt.

 

Taidolliset opinnot

Taidollisten opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus harjoitella ja vahvistaa inhimillisiä kykyjään tulevaa työtään varten. Kykyjen kehittyminen vaatii jatkuvaa harjoittamista ja ylläpitoa.

 

Itsekasvatus

Todellinen oppimistapahtuma on aina ihmisen omaa sisäistä toimintaa, sisäistä aktiivisuutta. Sekä lapsen että aikuisen kehittyminen on oman ponnistelun, itsekasvatuksen tulosta. Itsekasvatus on tietoista toimintaa, joka pohjautuu itsensä tuntemiseen, tekojensa arvioimiseen ja omien kasvuhaasteidensa etsimiseen.

Opinnot sisältävät harjoituksia esimerkiksi ajattelun, tunteen ja tahdon kehittämiseksi sekä positiivisuuden ja avoimuuden tavoittamiseksi. Nämä liittyvät läheisesti pohdintoihin elämän hallinnasta ja kasvattajan työssä jaksamisesta. Havaintokyvyn harjoittelulla, taiteellisilla harjoituksilla ja tiedostavalla työllä ihmistutkimuksen parissa pyritään itsetuntemuksen sekä arvioimis- ja erottelukyvyn kehittämiseen.

 

Ajattelukyvyn kehittäminen

Tavoitteena on opiskelijan itsenäisen, tietoisen, aktiivisen ja luovan ajattelun kehittäminen. Tällaisessa ajattelussa ovat aina myös tunne ja tahto mukana. Opiskelun tärkeä tavoite on pyrkimys herättää opiskelijassa tietoisuutta omasta ihmiskäsityksestään sekä omista kasvatusideaaleistaan. Tämän kaltainen pohdinta auttaa tulevaa opettajaa suuntaamaan voimansa positiivisesti ja tietoisesti kasvatustoimintaan. Se auttaa myös toimimaan innovatiivisesti sekä luomaan itsenäisen suhteen pedagogiikkaan.

Ajattelun kehittämisen menetelminä käytetään keskusteluja, joissa erilaiset näkemykset herättävät pohdintaa. Opetuksessa painotetaan myös tietoisuutta siitä, että hyvien kysymysten esittäminen on tärkeämpää kuin valmiit vastaukset. Opinnoissa tehdään harjoituksia ajattelun kehittämiseksi; esimerkiksi perusteellisen havainnoinnin pohjalta muodostetaan täsmällisiä mielikuvia jonkin prosessin peräkkäisistä vaiheista ja etsitään siten muutoksen lainalaisuutta.

 

Havainnointikyvyn kehittäminen

Tavoitteena on ilmiöiden täsmällinen havaitseminen. Aluksi havaittavien ilmiöiden tulee olla yksinkertaisia ja selkeitä luonnonilmiöitä, ettei havainnontekoprosessista tule liian monitasoista. Myöhemmin tätä työtä voidaan laajentaa laadullisten havaintoharjoitusten kautta inhimillistä elämää tutkivaksi.

Opiskelijan tehtävänä on havainnoida luonnosta valitsemaansa kohdetta ja pitää havainnoistaan päiväkirjaa. Kohteen havainnointia aktivoidaan myös piirtäen ja maalaten. Opetusharjoitteluissa opiskelijat harjoittelevat kykyä havainnoida lasta. Havainnointikykyä kehitetään myös monipuolisen taiteellisen työskentelyn ja muiden harjoitusten avulla.

 

Tunnealueen kehittäminen

Opintojen tavoitteena on, että opettaja saa sisäistä liikkuvuutta, herkkyyttä sekä rohkeutta käyttää mielikuvitusta ja kykyä hallita taiteellisia prosesseja. Taiteellisten opintojen painottaminen tähtää myös laadun tajun eli tunnealueen havaintokyvyn kehittämiseen.

Eri taiteiden kautta pyritään tavoittamaan laadullisia aistimuksia ja elämyksiä. Tämän kaltainen työskentely on hitaampaa kuin tiedollinen oppiminen ja se tavoitetaan prosessinomaisin työmenetelmin. Laadullisuuksia tavoitteleva taiteellinen työskentely tarvitsee riittävästi harjoitustunteja.

 

Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot

Tavoitteena on myötäelämisen kyvyn, empatian kehittäminen. Ihmissuhdetaitojen perusedellytyksenä on läsnäolokyky ja terve itsetunto sekä tietoisuus omista tunteista. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen peruselementtejä harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätilanteissa.

Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja voi kehittää taiteiden avulla sekä sosiaalis- käytännöllisissä opinnoissa ja opiskeluryhmissä. Opiskelijan tervettä itsetuntoa tukee kuunteleva ja kannustava ilmapiiri. Vuosikurssien sosiaalinen elämä muodostuu kiinteäksi ja luottamukselliseksi monien ryhmätyöprosessien kautta. Ihmissuhdetaidot kysyvät aina valmiutta itsensä kasvamiseen.

 

Käden taidot ja vastuu ympäristöstä

Opiskelun tavoitteena on herättää opiskelijan kiinnostus materiaaleihin ja menetelmiin sekä käsitöiden kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Steinerkoulun opetussuunnitelman mukaan käden taidot luovat perustaa myös lasten ajattelukyvyn kehittymiselle. Kädentöissä perehdytään perinteisiin käsityömenetelmiin sekä valmistetaan steinerkoulun eri luokka-asteilla tehtäviä töitä.

Kyky ottaa vastuuta ympäristöstä ja luonnosta tarvitsee ihmisen kokonaisvaltaista tiedostamista ja toimintaa. Käytännössä Snellman-korkeakoulun opiskelijat huolehtivat yhdessä opettajien ja muun henkilökunnan kanssa tiloista, ympäristöstä sekä puutarhasta.Tavoitteena on opiskelijan vastuuntunnon herättäminen ympäristöstä ja luonnosta. Opettajan työn eräs keskeinen haaste on ympäristökasvatus.