Ensimmäinen opintovuoden voi suorittaa omana kokonaisuutenaan tai jatkaa sen pohjalta kuvataideopintoja steinerpedagogisen kuvataiteen aineenopettajatutkinnon suorittamiseen (300 op).
Haku aineenopettajaopintoihin on kolmiportainen, 1., 3. ja 4. vuoden jälkeen.

1. vuosi, Värin ja muodon perusopinnot (60 op)

Havainnointi laadullisen hahmottamisen kehittäjänä
Ensimmäinen opintovuosi tarjoaa tutkivan, kuvataiteiden perusteisiin väriin ja muotoon paneutuvan perusopintokokonaisuuden.
Se antaa mahdollisuuden oppia tuntemaan värin kieltä, tutustumaan väriin kokemuksellisena aistimuslaatuna. Plastisessa työskentelyssä (muovailu) perehdytään muotokielen perusteisiin.
Värin ja muodon edellytykset ovat sekä valon ja varjon että aineen ja tilan kentissä. Näistä perusteista lähestytään värin ja muodon ilmaisullista kuvaluonnetta sekä luonnon tuottaman kuvallisuuden että kuvataidetradition tuottaman kuvallisuuden yhteyksiä.

J. W. Goethe hakee vertaistaan visuaalisuuden merkityksen korostajana ja sen työstäjänä. Hänen seikkaperäinen ja laaja työnsä värin ja muodon peruskysymysten parissa on tästä selkeä osoitus. Värioppi on kaunis oodi silmälle, välittömän havainnon merkitykselle. Perustekijöinä hän näkee valon, varjon ja värin: " näistä kolmesta rakennamme näkemämme maailman ". Opintovuoden päätaideaineina ovat maalaus, muovailu ja piirustus. Sivutaideaineet täydentävät opintoja liikkeen (eurytmia), musiikin (Werbeck-lauluharjoitukset) ja puhe- ja draamataiteen osalta. R. Steinerin kehittämän ihmiskäsityksen näemme yhtenä toimintamme inspiraatiolähteenä. Se on haaste henkiseen läsnäoloon tekemisessä (keskittyminen) sekä hereisyyteen näkemisessä (kohteen avoin kohtaaminen).

Työskentely väri- ja muotovuodella painottuu neljään alueeseen:

1. Väri

  • väri, valo ja varjo
  • maalaus (vesiväritekniikka)
  • piirustus (hiili)

Väriaistimus on yhteyttä. Siihen keskittymällä siirretään mielikuvat hetkeksi syrjään kehykseksi jonka sisällä elää värin todellisuus. Ennakkoluuloton avoimuus ja valpas läsnäolo auttavat varsinaiseen värihavaintoon, värin aistis-eettisen laadun tavoittamiseen.

Värityöskentely tapahtuu vesiväritekniikalla joka kuultavuudessaan mahdollistaa värin laajimman liikkuvuuden. Saavutettua värituntemusta voi myöhemmin soveltaa mitä erilaisimmissa maalaus- ja värinkäyttö yhteyksissä ja- tekniikoissa.
Värin fenomenologiassa käytetään esimerkkinä Goethen värioppia (yksittäiset värit, väripolariteetti, värien alkuilmiö, värin suhde valoon ja varjoon, värikokonaisuus, väriyhdistelmät, värisointi, väriharmonia ja värikaraktääri).

2. Luonnonhavainnointi

Luonnonhavainnoinnin päämääränä on avoin ja aktiivinen kohteen kuvallisuuden kokeminen ja ilmentäminen. Seuraamalla tietyn kohteen esim. maiseman muuntumista vuodenkulussa, tai tiettyjen kasvien versomista ja kuihtumista, päästään lähemmäksi luonnon muuntuvaa kuvallisuutta. Harjoitukset herättävät kysymyksiä mielikuvan suhteesta käsitteisiin ja havaintoon.
"Sille, jolle luonto alkaa paljastaa ilmeistä salaisuuttaan, herää kaipuu sen arvokkaimpaan ilmaisijaan – taiteeseen". Goethe

3. Muoto

  • plastinen muoto (savimuotoilu)

Elollisen luonnon muodot muuntuvat jatkuvasti. Siinä vaikuttavia rakentavia ja hajottavia voimia voi tiedostaa eläytymällä. Mitä enemmän näitä voimia koetaan, sitä paremmin kykenee seuraamaan ja ymmärtämään itse muuntumista. Versomisen ja kuihtumisen seuraaminen herättää tiedostamaan elävyyttä. Tällainen harjoittelu luo perustan taiteelle, joka ei ainoastaan kopio luontoa, vaan tulee luonnon tavoin luovaksi toiminnaksi.

Muodon fenomenologiassa tutkitaan muodon perustekijöitä: kuperaa, koveraa ja tasoa, kaksoistaivutettua pintaa orgaanisten muotojen metamorfooseissa.

4. Taidehistoria

Maailmankuvan kehitys taidehistorian peilaamana. Mustavalko- ja väritutkielmia eri aikakausien taiteesta. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan taiteen ja tietoisuuden kehityksen yhteyttä.

Suosittelemme opintovuotta kaikille värin ja muodon ilmaisullisuudesta kiinnostuneille ja kaikille jotka haluavat kehittää väri ja muototajua niin taiteen kuin luonnonkin suhteen.Opintovuosi soveltuu:

  • virikevuodeksi taide-, kasvatus-, hoito- ja sosiaalialoilla toimiville.
  • välivuodeksi teknisillä- ja taloudellisilla aloilla toimiville, jotka haluavat laajentaa suhdettaan kulttuuriin taiteiden edustamaan kokemukselliseen suuntaan.
  • laadullisten tutkimusmenetelmien kehittämisestä, fenomenologisesta luonnontutkimuksesta kiinnostuneille.

2. vuosi, syventävät kuvataideopinnot (60 op)

  • Hakuedellytyksenä on hyväksysti suoritettu 1. vuosi.
  • syventävät taideopinnot: kehitys, muodonmuutos ajallisuuden ilmentäjänä
  • maalaus, piirustus ja kuvanveisto (puu)
  • pedagogiikka integroituna kuvataideopetukseen

3. vuosi, syventävät kuvataideopinnot (60 op)

  • syventävät taideopinnot: kokonaisuudesta osiin
  • maalaus, piirustus ja kuvanveisto (kivi)
  • pedagogiset perusvalmiudet, pedagogiikka integroituna kuvataideopetukseen
  • orientoiva opetusharjoittelu
    Huom. Vierasopiskelu mahdollisuus. Tiedustelut suoraan opinto-ohjaajalta (ks. tällä sivulla kohta Yhteystiedot)

4. vuosi, kuvataidepedagogin opinnot (60 op)

  • steinerpedagogisen kuvataidekasvatuksen pedagogiikka ja didaktiikka, taidepedagogiset opinnot
  • maalaus, piirustus ja kuvanveisto, keramiikka, grafiikka
  • steinerkoulun kuvataiteen opetussuunnitelma
  • soveltava opetusharjoittelut
    Huom. Vierasopiskelumahdollisuus. Tiedustelut suoraan opinto-ohjaajalta (ks. tällä sivulla kohta Yhteystiedot)

5. vuosi, steinerpedagogisen kuvataiteen aineenopettajan tutkinto (60 op, yht.300 op)

  • steinerpedagogisen kuvataiteen aineenopettajaopinnot (OPH 40/011/2011 ja 9/011/2011)
  • syventävä opetusharjoittelu
  • opinnäytetyö